Jouluinen nukkesatu Hölmölän mäeltä

SIKA SÄKISSÄ

Jouluaatto lähestyy ja Hölmölän eukko ryhtyy kiireellä joulusiivousta tekemään. Ukko siitä lähetetään joulukuusta, kinkkua ja kynttilöitä hakemaan. Metsästä löytyy nopeasti sopiva kuusi, mutta kinkun kanssa ei suju ihan yhtä hyvin. Ukko ostaa vahingossa kokonaisen sian säkissä ja sika sattuu vielä olemaan kovin pieni ja laihan puoleinen. Sulo Sika on syötävän suloinen, yllättävän viisas ja kaunopuheinen, mutta onko siitä joulukinkuksi. Sen saa eukko päättää, kunhan sika saadaan säkissä tupaan kannettua.

Teatteri Helmin iloinen joulusatu sopii kaiken ikäisille katsojille ja se kestää n. 30 minuuttia. Sen on hölmöläissatuja kunnioittaen kirjoittanut ja kävelevälle näyttämölle toteuttanut Teija Muurinen.

Lohikäärmeprinsessa

Kiinassa lohikäärmeitä palvotaan ja kunnioitetaan suuresti, sillä lohikäärmeet ovat uskomusten mukaan hyvin viisaita ja oikeudenmukaisia. Niillä on valta päättää tuulista ja sateista, mutta joskus lohikäärmeet saattavat kuitenkin olla äkkipikaisia ja suuttuakin helposti. Silloin niitä ei kannata häiritä. Lohikäärmeillä on myös ihmeellinen kyky muuttaa muotoaan; halutessaan ne voivat muuttua aivan ihmisen näköisiksi. Itäisenmeren Lohikäärmekuningas asuu korkean vuoren huipulla, upeassa palatsissaan pikkuisen tyttärensä, Lohikäärmeprinsessa Cai Xian kanssa. Eräänä päivänä Lohikäärmekuningas kiukustuu ja sulkeutuu palatsiinsa murjottamaan. Kaikki maan päällä uhkaa kuivua ja kuolla pois, sillä Lohikäärmekuningas vain nukkuu ja kuorsaa suljettujen ovien takana . Onneksi on olemassa pieni ja neuvokas Lohikäärmeprinsessa, joka päättää pelastaa ihmiset.

Tämä nukketeatteriesitys on sovitettu vanhaa kiinalaista kansansatua mukaillen ja sopii kaikenikäisille ja -kielisille, sillä tarina etenee ilman puhetta, musiikin ja tanssin saattelemana. Sen ohjaa Oili Sadeoja ja esittää Teija Muurinen. Kesto n. 30 min.

Kokoperheen satuseikkailu

JUULIA JUURAKKO

Juulia Juurakko on pieni ja tomera tonttutyttö, joka asuu suuren puun juurien suojassa omassa pikku talossaan hoidellen sairaita eläimiä. Saman puun latvassa asustaa keijujen vallaton suku tanssien ja laulaen kaiket yöt. Keijupoika Romeo on yksi heistä.

Teatteri Helmin nukkesadussa on Romeon ja Julian ihana rakkaustarina siirretty tonttujen ja keijujen maailmaan syvälle metsän uumeniin, jossa pelkoa herättää vain katala peikko ilkeillä juonillaan.
Jotta sadulle saataisiin onnellinen loppu, on Juulian ja Romeon uskaltauduttava hurjaan seikkailuun. Erilaisuudestaan huolimatta tonttu ja keiju huomaavat oppineensa toisiltaan paljon: järkevä Juulia oppii tanssimaan keijujen karkeloissa ja vallattomasta
Romeostakin kehittyy lopulta todellinen sankari, kun on Juulian pelastamisesta kysymys.
Ohjaus Oili Sadeoja
Käsikirjoitus, nuket, lavastus ja esitys Teija Muurinen
Esitys kestää 30 min ja se sopii kaikenikäisille

AFRIKKALAISIA ELÄINSATUJA

KUINKA KILPIKONNAN KILPI MURTUI
JA
KUINKA STRUTSIN KAULA VENYI

Lapset kaikilla mantereilla rakastavat satuja ja erityisesti eläinsatuja. Afrikkalaisille eläinsaduille on tyypillistä, että ne kertovat siitä miten eläimestä on tullut juuri sen näköinen millaisena me sen nyt tunnemme.

Kauan aikaa sitten oli kilpikonnalla ehjä ja sileä kuori, mutta nälissään ja janoissaan se päätti opetella lentämään kuin lintu saadakseen ruokaa. Strutsilla puolestaan oli ennen muinoin ihan tavallisen lyhyt kaula ja sillä oli ystävä nimeltään krokotiili, joka oli aina nälkäinen.

Nämä kaksi humoristista eläinsatua ilahduttavat niin suurta kuin pientäkin katsojaa ja vievät samalla värikylläiselle matkalle Afrikan savanneille. Ne ovat peräisin Itä-Afrikasta Kenian ja Tansanian alueelta. ”Kuinka kilpikonnan kilpi murtui” oli alun alkaen osa Hyvinkään kehitysmaayhdistyksen lelukeräyskampanjaa tansanialaisten kehitysvammaisten lasten hyväksi keväällä 2007.

Kalevalainen nukkesatu,
jonka taianomainen toteutus hurmaa niin isot kuin
pienetkin katsojat

Sampsa, poika pikkarainen

Jokaisella kansalla on omat vanhat myyttinsä, joilla on selitetty maailman syntyä. Suomalaisilla on Kalevala, jonka aikanaan Elias Lönnrot kirjoitti keräämiensä vanhojen runojen ja laulujen pohjalta. Osa tarinoista on todella vanhoja, tuhansien vuosien takaa ja niiden tarkkaa alkuperää ei tiedetä. Osa taas on kulkeutunut ihmisten mukana maapallon toiselta puolelta tänne meille, saanut sitten uuden muodon esi-isiemme runoissa ja myöhemmin Lönnrotin Kalevalassa.

Esitys on kertomus Väinämöisen syntymästä ja pikkaraisesta Sampsa Pellervoisesta, joka kylvää siemenet tyhjään ja autioon maahan ja saa kauniit suomalaiset metsät kasvamaan. Sotka tuo Sampsan avuksi pienen keijun kaukaisilta mailta, sillä keijuilla on hallussaan puiden siemenet.

Sotka laativi pesänsä, muni kultaiset munansa:
kuusi kultaista munoa, rautamunan seitsemännen.
Munat vierähti vetehen, meren aaltoihin ajaikse.

Mäet kylvi männiköiksi, kummut kylvi kuusikoiksi,
kankahat kanervikoiksi, notkot nuoriksi vesoiksi.
Läksi puut ylenemähän, vesat nuoret nousemahan,
nousi koivupuut noroilla, lepät mailla leyhke´illä.

Vaka vanha Väinämöinen kävi tuota katsomahan
Sampsan siemenen aloa, Pellervoisen kylvämiä.
Yks on tammi taimimatta, juurtumatta puu Jumalan.

Ja kun tammi lopulta kasvaa, se kasvaa taivaaseen saakka!

Ikävä on inehmon olla, kamala kalojen uia, ilman päivän paistamatta, kuuhuen kumottamatta.

Nousipa merestä miesi, uros aallosta yleni. Ei tuo ollut suuren suuri eikä aivan pienen pieni: miehen peukalon pituinen, vaimon vaaksan korkeuinen.
Ei liene sinua luotu ison tammen taittajaksi, puun kamalan kaatajaksi.

Sampsa, poika pikkarainen on myös kertomus ystävyydestä ja siitä miten Suomeen on tullut tanssivia ja laulavia keijuja, sillä omat keijummehan olivat aikojen alussa synkeitä hautausmaakeijuja, männinkäisiä tai hörviäisiä.

Esitys kestää noin 30 minuuttia ja sopii yli 3-vuotiaille.
Se vaatii tilaa noin 4 x 4m ja tarvitsee pimennyksen, jotta valoilla luotu taika pääsee oikeuksiinsa.

Esitys, nuket ja lavastus Teija Muurinen
Ohjaus ja valosuunnittelu Iida Vanttaja

Vallaton yhdistelmä Shakespearen komediaa ja kansansatua

ÄKÄPUSSI JA VESIHIISI

Kuninkaallisella metsänvartijalla, Petruksella, on ongelma: mistä löytää vaimo kumppaniksi mökkiin, jonka naapurissa häiriköi ärhäkkä Vesihiisi.
Katariinan äidillä on myös ongelma: mistä löytää sopiva puoliso äkäpussi-tyttärelleen Katariinalle.

Riemukkaan tulinen soppa syntyy kun Äkäpussi ja Vesihiisi päätyvät hämmentämään samaa keitosta Petruksen mökkiin. Kumpihan vetää pidemmän korren kiukuttelullaan ja ilkeyksillään vai joudutaanko ottamaan käyttöön aivan uudet konstit?

Äkäpussissa ja Vesihiidessä yhdistyvät Shakespearen klassikkonäytelmä ja kansantarina vesihiidestä. Koko teksti on sovitettu kävelevälle näyttämölle (Walking Stage), joka on englantilaista nukketeatteriperinnettä 1600-luvulta.

Ensimmäisen näytäntökautensa aikana hupsusta ja pippurisestaVesihiidestä ehti jo tulla lasten suuri suosikki monessa päiväkodissa!

Esitys mahtuu pieneenkin tilaan. Sopii yli 3-vuotiaille.

Ohjaus Oili Sadeoja
Käsikirjoitus, nuket ja esitys Teija Muurinen